Şəki (Shaki city)
Şəki on samannimisen historiallisen alueen keskus. 200–400-luvuilla se kuului Kaukasian Albaniaan. Arabit valtasivat sen vuonna 654. 1300-luvun lopusta lähtien Şəki oli itsenäinen valtio, kunnes iranilaiset löivät sen joukot vuonna 1551. 1700-luvun puolivälissä syntyi Şəkin kaanikunta, joka liitettiin Venäjään vuonna 1805. Myöhemmin kaupunki oli venäläisten hallitseman provinssin ja vuodesta 1840 kihlakunnan keskus. 1800-luvun lopulla kaupungin asukkaista 81 % oli azereja ja 18 % armenialaisia.
Kaupungissa on tekstiili-, elintarvike- ja rakennustarviketeollisuutta. Seutu on vanhastaan tunnettu luonnonsilkin tuottaja. Nähtävyyksiin kuuluvat kotiseutumuseo, kaupungissa syntyneen kirjailija Mirzə Fətəli Axundovin kotimuseo sekä vuonna 1765 rakennettu persialaistyylinen Şəkin kaanien palatsi.
Kartta - Şəki (Shaki city)
Kartta
Maa (alue) - Azerbaidžan
Azerbaidžanin lippu |
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
AZN | Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) | ₼ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
HY | Armenian kieli (Armenian language) |
AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |